keskiviikko 28. elokuuta 2019

Lehtisateessa juhlapaikalle

Kaikki kuvat: Kallioniemi Photography, kasvosensuuri by me
Potretteja otettiin vihkipaikalta juhlapaikalle vievän reitin varrella, joten kun aika koitti, ei loppu automatka ollut kovin pitkä. Halusimme ehtiä autoinemme navetan välittömään läheisyyteen hieman ennen kello kolmea, jottemme kaartaisi naapuriin vieraiden nenän edestä. Näin Sami ehti myös juhlapaikalle ottamaan muutaman otoksen meitä odottavasta hääkansasta. Kun porukka alkoi olla koossa, seremoniamestarinammekin toiminut Tume-bestman ryhtyi organiseeraamaan vieraita kunniakujaksi ja kaasot tarjoilemaan koivunlehtiä jokaisen kouraan.

Samaan aikaan me varroimme lähtölupaa hääautossa kolmistaan kuskina toimineen toisen bestmanin kanssa. Ja se hetki oli juhlien kurjin. Mun aamuisesta buranasta alkoi olla aikaa 8 tuntia, mutten halunnut ottaa seuraavaa kuin vasta ruokailun yhteydessä. Flunssa tahtoi iskeä päälle: olo oli hutera, ilmastoinnista huolimatta hikinen ja auto tuntui kutistuvan. Odottaessa ei pystynyt keskittymään muuhun kuin kehnoon oloon ja pohtimaan, että mitäköhän tästä tulee. Ilmainen vinkki kaikille: älkää sairastuko hääpäiväksi. Kun sitten lopulta pääsimme liikkeelle, jäi huono olo siihen parkkikselle. Jo kurkistellessani Henkan ohi odottavaa vierasjoukkoa olin yksinomaan onnellinen. Siitä alkoi sitten hulina ja huiske eikä onneksi ollut aikaa keskittyä mihinkään muuhun.

Lehtisateen ja onnitteluhuutojen vastaanottamana tuntui yhtäkkiä oikeasti siltä, että meidän häät alkoi nyt! Ja katsokaa näitä kuvia! Painokas suositus koivunlehtien heittelylle. Henkka sai vielä erityislähetyksen kauluksesta sisään suloisena kostona omista aiemmista kolttosistaan.




Kunniakuja päättyi navetan oville ja siirryimmekin siitä sulavasti onnittelujonoon. Siinä hötäkässä ei tullut mieleenkään, mutta näin jälkikäten on vähän hirvittänyt, että toivottavasti en tartuttanut ihan kovin montaa vierasta… Noin muuten voin kyllä suositella tätä ohjelmanumeroa, vaikka itse olin etukäteen vähän skeptinen. Häähumussa oli ihana tavata jokainen vieras, vaikkakin lyhykäisesti linjastona. Siinä oli meidän läheisimmät ihmiset, matkustaneet juhlimaan meidän tärkeää päivää. Halausten jälkeen vieraat kohtasivat cateringin tarjoilemat skumppalasit ja suuntasivat hääcrewn ohjeistamana etsimään paikkansa salin seitsemästä pöydästä. Kun kaikki oli paimennettu sisälle, saimme mekin kuohuvat kouraan ja seurasimme perässä.


8 kommenttia:

  1. Oliko koivunlehdet milloin kerättyjä? Tämä sopisi metsästys- ja metsäteemaan kuin nenä päähän 😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainiin, tästä piti tarinoida! Meidän iskä teki siis tieteellisen kokeen lehtien säilyvyydestä eri olosuhteissa. :D Testissä oli koivunoksat vedessä, koivunoksat ilman vettä sekä irtolehdet muoviämpärissä, jonka päällä oli kelmu. Yllätykseksi vedessä olleiden oksien lehdet sekä muoviämpärilehdet pärjäsi vuorokauden ihan yhtä freeseinä! Näin ollen iskä kävi oksat häitä edeltäneenä iltana ja repi lehdet valmiiksi muoviäpäreihin, joista ne sitten juhlapaikalla kaadettiin tuohon koriin. :)

      Poista
  2. Tosi kaunis lehtisade! En olekaan törmännyt tähän vaihtoehtoon muualla :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä taisin pölliä idean jostain keskustelusta tai sitten on tullut törmättyä jossain toisessa hääblogissa. :)

      Poista
  3. Minäkin komppaan, että ihana idea nuo koivunlehdet :)

    VastaaPoista
  4. Hei! Mikä tämä ihana juhlapaikka on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt häiden jälkeen rohkenen jo paljastaa. ;) Tämä on Taidenavetta Sammatissa. Netistä ei löydy mitenkään huikaisevasti infoa, joten jos kiinnostaa, niin laita mulle vaikka sähköpostia nistijanoori@gmail.com. :)

      Poista