Baari ja juomamenekki

Meidän häissä tarjoiltiin alkoholia. Sen määrän arvioinnissa oli omat haasteensa, mutta lopulta osuttiin ihan passelisti marginaaleihin: mikään ei loppunut kesken, mutta käsiimme ei myöskään jälkikäteen jäänyt suurta alkoholiongelmaa. Tai no, kyllä siitä pieni probleema olisi kehkeytynyt, jos olisimme kahdestaan ryhtyneet jäämistöä tuhoamaan, mutta onneksi lähipiiristämme löytyy auttavaista sakkia.

Meidän häissä oli lopulta 45 holillista aikuista enkä minä kai olisi (diplomi-)insinööri enkä mikään, jos tästä ei olisi exceliä:

Tämän perusteella voisi jokseenkin laskea, että yksi holillinen vieras kittasi päivän, illan ja yön aikana aavistuksen vajaa 9 alkoholiannosta. Tämä tuskin pitää aivan kutinsa. Ensinnäkin taulukossa on suurpiirteisellä tarkkuudella häistä yli jääneet kokonaiset juomat. Vajaat pullot ja tölkit kaadettiin pellon laitaan juhlapaikkaa siivottaessa, joten esimerkiksi konjakki ei loppunut kesken, vaan ylijäämä päätyi maan matosten iloksi. Saman kohtalon taisi kokea myös useampi vajaa viinipullo. Monet ovat kovasti huolissaan “vajaiden tölkkien ongelmasta” eli niistä avatuista juomista, joita juhlakansa unohtelee ympäriinsä, ja janon uudelleen iskiessä korvaa uudella sihautuksella. Tällaista alkoholin väärinkäyttöä ei meillä kuitenkaan missään suureellisessa skaalassa ollut havaittavissa, vaikkemme pikkurilliä nostaneet asian suitsimiseksi.

Meillä baari avattiin heti pääruuan jälkeen, joten tauolle siirryttäessä kansa sai hakea juoman mukaansa pihalle. Pitopalvelu huolehti sinkkisaaveihin jäät, jotka pitivät juomat yllättävän viileinä helteestä huolimatta. Vintillä meillä oli iso jääkaappi, josta bestmanit hakivat täydennystä tarpeen vaatiessa. Vieraiden joukossa juhlinut Waahto Breweryn olutmestari toi mukanaan muutaman laatikollisen pienpanimo-olutta, joka teki kauppansa kuin kylmä kalja helteellä. Kun nuo maistiaiset oli tuhottu, siirtyi kansa pitkälti Sandelsien kimppuun, joita ainakin meillä kului suhteessa runsaammin kuin lonkeroa tai sidukkaa.

Kahviavecien suhteen heitin kaiken tyylikkyyden mäkeen siinä määrin, että toinen kaaso pyöritteli silmiään, kun kuuli. Kermaliköörin sijaan meillä tarjottiin konjakin kaverina nääs Ufo shottia. Tämä aiheutti vieraissa pientä hilpeyttä, mutta väitän, että yli puolet kallistui tarjoilijan kysyessä ällömakean teinipinkin karkkiviinan kutsuun.

Holittomalla puolella tarjolla oli ihan tavallisen veden lisäksi pieniä vichypulloja joko maustamattomana, sitruunana tai vadelmana sekä kokista sokerilla ja ilman. Näitä tosin juotiin kohtuullisen runsaasti kuormasta jo kahtena häitä edeltäneenä puuhapäivänä viidestä kahdeksaan työläisen voimin.

Kaikki kuvat jälleen Kallioniemi Photography

To do -lista harvenee

Jälleen on puurrettu sekalaisen repaleisia tehtäviä to do -listan harventamiseksi. Välillä on vähän kaduttanut, etten ottanut pidempää pätkää lomaa tässä ennen häitä. Mitään muuta en sitten kadukaan, vaikka varmaan aika moni pyörittelee silmiä meidän äärimmäisen tärkeille DIY-projekteille. Kuten tämän mölkkyseiskan korjaamiselle.

Askartelupuolella olen saanut salatehtävät aika hyvään kuosiin. Tehtäviä on yhteensä arviolta seitsemisenkymmentä meidän noin 50 vieraalle. FB-ryhmissä joku juuri tätä asiaa pohti ja vastausten perusteella voipi olla, että nämä loppuu kesken, jos meidän vieraat oikein intoutuu. Katsotaan jos saisin vielä inspiraation keksiä vähän lisää. Myös istumajärjestys on askarreltu vanhaan ikkunaan. Ikkunatussilla raapustelu oli kivaa puuhaa! Keksimme myös luontevan paikan kehottaa vieraita koppaamaan tyynynsä kantoon, jotteivät ne jäisi tukkimaan meidän häkkivarastoa enää häiden jälkeen. Tuo sanamuoto on ehkä vähän turhan ilmelä, mutta parempaakaan ei runosuoni tähän hätään suoltanut. Tienvarsikyltithän on tunnetusti se miesten ainut kontribuutio hääjärjestelyihin, joten meilläkin tämä oli Henkan projekti. Ison Omenan laserleikkuri kävi tässä jonkinaikaa vajaateholla, mutta se onneksi korjattiin vikkelästi ja saimme kuin saimmekin leikattua tienvarsikyltit muotoonsa. Häpeilemättä totean, että tuli parhaat mitä olen nähnyt.

Juomapuolella risteilylillumiset on lilluttu ja nyt meidän sauna on täynnä kaljaa (saunakaljaa höhö). Joillain leveästi elävillähän on se oma häähuone, mutta meidän kaksiossa on vähän paha arpoa kumman tilan luovuttaa juhlaromppeelle, joten nyt ei sitten saunota (kotona) ennen bileitä. Myös kahviavecit ja holittomat skumpat ovat plakkarissa. Vanhemmilta löytyi kaapissa avaamattomana jo kymmenisen vuotta kolissut konjakki ja toiseksi vaihtoehdoksi päätin hetken mielijohteesta ufo-pullot. Ettei juhla lipsahda liian tyylikkääksi. Pahoittelut kaikille vieraslistan Baileysin ystäville, mutta minä en kuulu teihin. Ja Henkalle oli ihan sama. Holittomaksi alkumaljaksi halusin Henkelliä, mutta Ompun Alko tarjosi vain roséta. Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen, vaan Alkon click-and-collect -tyylisen nettipalvelun kautta sain tilattua kaksi pulloa sitä perusversiota kuskattavaksi lähiliikkeeseen. Myös lapsivieraan juomapuoli on hoidossa, kun nappasin kauppareissulla koriin valikoiman pillimehuja.

Iskä jutteli tutulle metsänomistajalle meidän koivunlehtitarpeista ja saatiin lupa käydä keräämässä oksat muutenkin harvennusuhan alla olevalta läntiltä. Jes! Nappasin porukoilta lainaan myös sopivan korin lehtiä varten ja samaan syssyyn muutaman isomman lasimaljakon sekä -purnukan. Edellisviikonloppuna myös koeponnistimme kaksi puutarhakatosta ja totesimme ne toimiviksi. Tosin vihkikatos ei ole valkoinen, kuten kuva antaa ymmärtää, vaan vaalea beessi. Toivotaan, ettei sitä tarvita.

To do -lista alkaa näyttää jo sen verran hyvältä, että olen varmasti unohtanut jotain tähdellistä.

Juomanlaskija

Juomalaskut on nyt laskettu ja ennakkotilaus Eckerön miniristeilylle tehty. Vaikka vierasmäärämme ei ole suuren suurin, totesimme miniristeilyn tulevan silti kannattavaksi. Näin ollen Henkka lähtee ensi torstaina hengaamaan Tallinnan lautalle reiluksi viideksi tunniksi seuranaan auto ja uhrautuvainen kaveri. Ihan pöljältähän se kuulostaa, mutta minkäs tuolle markkinataloudelle mahtaa. Kolmikon reissu kustantaa kaikki 24 €, minkä lisäksi otimme kyllä pojille buffeeruokailun hintaan 24 €/hlö. Ennakkotilauksen kautta juomalaatikot tuodaan suoraan autokannelle eikä niitä tarvitse erikseen keräillä ja kärräillä.

Meidän häihin on ilmoittautunut 49 aikuista, joista tosin kaksi on vielä hieman epävarmaa. Konservatiivisesti laskimme alkoholinkulutuksen koko porukan voimin, vaikka todellisuudessa sekaan mahtuu myös jokunen autoilija.

Alkumaljana on lasillinen kuohuvaa ja yhdestä standardiskumpastahan tulee 6 annosta per pullo. Näin ollen 49 aikuiselle tarvitaan 49 / 6 = 8,17 eli pyöristäen 9 pulloa. Tätä tarkoitusta varten valitsimme tutun ja turvallisen Freixeneten, joka on kaikin tavoin sopivan keskinkertainen. Yksinäni olisin ehkä valinnut sen kuivemman version, mutta Henkka liputti semi-secon puolesta. Ennakkotilauslaatikossa on 6 pulloa, joten puuttuvat 3 pojat kipaisevat myymälän puolelta.

Viinien laskeminen ei sitten ollutkaan ihan yhtä suoraviivaista. Alko oli ohjeistuksessaan meidän kanssa samoilla linjoilla, että yksi juoja kuluttaa keskimäärin kaksi lasia ruokailun aikana. Toisaalta pelkästään näin mitoitus tuntuu aika naftilta ja joku saattaa haluta viiniä vielä myöhemmin illalla. Asiantuntija-arviona annoimme kertoimeksi lopulta 2,25 lasia/aikuinen, mikä tekee sitten 49 x 2,25 / 6 = 18,38 pulloa, kun yhdestä kaataa jälleen 6 annosta. Hommaa mutkistaa se, että ensimmäisen pöytiin tarjoillun viinikaadon jälkeen jokaiselle pöytäkunnalle tuotaisiin (täysi) pullo kumpaakin väriä. Seitsemällä pöydällä tämä tarkoittaa 14 pulloa. Ja sitten on vielä punaisen ja valkoisen välinen suhde. Lopulta monimutkaisen “montako pulloa, laatikkoa ja mitä väriä” -ongelma ratkesi itsestään, sillä Eckerö myy viinipulloja 12-packeissä. Yksi laatikko kumpaakin riittää yltäkylläisesti meidän tarpeisiin.

Viinivalinnassa otettiinkin sitten oikopolku. Me juodaan Henkan kanssa oikeastaan vain valkkaria eikä sitäkään kovin asiantuntevasti. Kattavan maistelutilaisuuden järjestäminen tuntui vaivalloiselta, joten hyödynsimme törkeästi Jotain keltaista - Iiran Eckerö-viiniarvostelua. Sen verran uhrauduimme, että kävimme Alkosta torstai-illan kunniaksi pullon Cono Sur Bicicleta Rieslingiä, jonka totesimme ajavan asiansa. Valintaa ei myöskään vaikeuttanut Eckerön tämänhetkinen tarjous kyseisestä viinistä. Punkkuvalinnan suhteen meidän ja Iiran menumme poikkeavat sen verran toisistaan, että päätimme käyttää toista lähdettä: minun vanhempiani. Muistelin Sangre de Toron kuuluneen joskus heidän luottovalintoihinsa, joten sillä mennään.

Illan mietojen suhteen Alko kehottaa laskemaan annoksen per tunti per nauttija, joskin ensimmäisen tunnin sisään saattaa mennä kaksikin. Toisaalta omasta kokemuksesta tiedän, etteivät kaikki pysty jatkamaan moista tahtia äärettömästi, kun pohjalla on kuitenkin jo useampi annos. Lopulta laskimme (1 (tauolla) + 5 (klo 20-01)) x 49 = 294 annosta. Meille oli alunperin tarkoitus tulla tyyliikkäästi kaljahanat, sillä juhliimme osallistuu itse Waahto Breweryn olutmestari. Tuo viikonloppu sattuu kuitenkin olemaan pienpanimoiden kiireisimpiä kesähetkiä ja uutterasta metsästyksestä huolimatta vapaita hanoja ei löytynyt. Waahdolta tilaamme pienemmässä mittakaavassa viitisenkymmentä pulloa ajatuksella “maistiainen kaikille” ja loput sitten rahdataan Suomenlahdelta. Kun tuosta 294 vähentää 50, päästään kätevän lähelle kymmentä 24-packin lavaa. Silmäilimme vieraslistaamme juomamieltymysmielessä ja päädyimme tilaamaan 5 kpl Sandelsia, 4 kpl Happy Joeta ja 2 kpl lonkeroa (= melkein 10).

Eckerön holittomien juomien valikoima on varsin niukka (miksiköhän), mutta hyödynsimme matkaa kokisten suhteen. Lisäsimme pottiin siis vielä 3 lavaa normikokista ja 2 zeroa. Näistä ajattelimme riittävän myös apujoukoille juhlapaikan valmisteluissa torstaina ja perjantaina. (Saa sieltä kaljankin hakea, jos morsian alkaa ottamaan päähän.)

Näin ollen maakrapukaupoista ostettavaksi jää vielä holiton alkumalja, kahviavecit ja kuplavedet. Alkuvuoden häämessuilla vakuutuin Henkellin kuohuvista ja meidän porukoilla on kuuleman yksi ylimääräinen konjakkipullo. Sen kylkeen sitten joku helpommin lähestyttävä avec ja kuplavesitarjousten bongaus, niin homma alkaa olla kasassa.

Kaikki tämän tekstin kuvat by Valo Filmsin Asta. Minä tosin rajasin.