sunnuntai 30. kesäkuuta 2019

Juomanlaskija



Juomalaskut on nyt laskettu ja ennakkotilaus Eckerön miniristeilylle tehty. Vaikka vierasmäärämme ei ole suuren suurin, totesimme miniristeilyn tulevan silti kannattavaksi. Näin ollen Henkka lähtee ensi torstaina hengaamaan Tallinnan lautalle reiluksi viideksi tunniksi seuranaan auto ja uhrautuvainen kaveri. Ihan pöljältähän se kuulostaa, mutta minkäs tuolle markkinataloudelle mahtaa. Kolmikon reissu kustantaa kaikki 24 €, minkä lisäksi otimme kyllä pojille buffeeruokailun hintaan 24 €/hlö. Ennakkotilauksen kautta juomalaatikot tuodaan suoraan autokannelle eikä niitä tarvitse erikseen keräillä ja kärräillä.

Meidän häihin on ilmoittautunut 49 aikuista, joista tosin kaksi on vielä hieman epävarmaa. Konservatiivisesti laskimme alkoholinkulutuksen koko porukan voimin, vaikka todellisuudessa sekaan mahtuu myös jokunen autoilija.

Alkumaljana on lasillinen kuohuvaa ja yhdestä standardiskumpastahan tulee 6 annosta per pullo. Näin ollen 49 aikuiselle tarvitaan 49 / 6 = 8,17 eli pyöristäen 9 pulloa. Tätä tarkoitusta varten valitsimme tutun ja turvallisen Freixeneten, joka on kaikin tavoin sopivan keskinkertainen. Yksinäni olisin ehkä valinnut sen kuivemman version, mutta Henkka liputti semi-secon puolesta. Ennakkotilauslaatikossa on 6 pulloa, joten puuttuvat 3 pojat kipaisevat myymälän puolelta.

Viinien laskeminen ei sitten ollutkaan ihan yhtä suoraviivaista. Alko oli ohjeistuksessaan meidän kanssa samoilla linjoilla, että yksi juoja kuluttaa keskimäärin kaksi lasia ruokailun aikana. Toisaalta pelkästään näin mitoitus tuntuu aika naftilta ja joku saattaa haluta viiniä vielä myöhemmin illalla. Asiantuntija-arviona annoimme kertoimeksi lopulta 2,25 lasia/aikuinen, mikä tekee sitten 49 x 2,25 / 6 = 18,38 pulloa, kun yhdestä kaataa jälleen 6 annosta. Hommaa mutkistaa se, että ensimmäisen pöytiin tarjoillun viinikaadon jälkeen jokaiselle pöytäkunnalle tuotaisiin (täysi) pullo kumpaakin väriä. Seitsemällä pöydällä tämä tarkoittaa 14 pulloa. Ja sitten on vielä punaisen ja valkoisen välinen suhde. Lopulta monimutkaisen “montako pulloa, laatikkoa ja mitä väriä” -ongelma ratkesi itsestään, sillä Eckerö myy viinipulloja 12-packeissä. Yksi laatikko kumpaakin riittää yltäkylläisesti meidän tarpeisiin.

Viinivalinnassa otettiinkin sitten oikopolku. Me juodaan Henkan kanssa oikeastaan vain valkkaria eikä sitäkään kovin asiantuntevasti. Kattavan maistelutilaisuuden järjestäminen tuntui vaivalloiselta, joten hyödynsimme törkeästi Jotain keltaista - Iiran Eckerö-viiniarvostelua. Sen verran uhrauduimme, että kävimme Alkosta torstai-illan kunniaksi pullon Cono Sur Bicicleta Rieslingiä, jonka totesimme ajavan asiansa. Valintaa ei myöskään vaikeuttanut Eckerön tämänhetkinen tarjous kyseisestä viinistä. Punkkuvalinnan suhteen meidän ja Iiran menumme poikkeavat sen verran toisistaan, että päätimme käyttää toista lähdettä: minun vanhempiani. Muistelin Sangre de Toron kuuluneen joskus heidän luottovalintoihinsa, joten sillä mennään.


Illan mietojen suhteen Alko kehottaa laskemaan annoksen per tunti per nauttija, joskin ensimmäisen tunnin sisään saattaa mennä kaksikin. Toisaalta omasta kokemuksesta tiedän, etteivät kaikki pysty jatkamaan moista tahtia äärettömästi, kun pohjalla on kuitenkin jo useampi annos. Lopulta laskimme (1 (tauolla) + 5 (klo 20-01)) x 49 = 294 annosta. Meille oli alunperin tarkoitus tulla tyyliikkäästi kaljahanat, sillä juhliimme osallistuu itse Waahto Breweryn olutmestari. Tuo viikonloppu sattuu kuitenkin olemaan pienpanimoiden kiireisimpiä kesähetkiä ja uutterasta metsästyksestä huolimatta vapaita hanoja ei löytynyt. Waahdolta tilaamme pienemmässä mittakaavassa viitisenkymmentä pulloa ajatuksella “maistiainen kaikille” ja loput sitten rahdataan Suomenlahdelta. Kun tuosta 294 vähentää 50, päästään kätevän lähelle kymmentä 24-packin lavaa. Silmäilimme vieraslistaamme juomamieltymysmielessä ja päädyimme tilaamaan 5 kpl Sandelsia, 4 kpl Happy Joeta ja 2 kpl lonkeroa (= melkein 10).

Eckerön holittomien juomien valikoima on varsin niukka (miksiköhän), mutta hyödynsimme matkaa kokisten suhteen. Lisäsimme pottiin siis vielä 3 lavaa normikokista ja 2 zeroa. Näistä ajattelimme riittävän myös apujoukoille juhlapaikan valmisteluissa torstaina ja perjantaina. (Saa sieltä kaljankin hakea, jos morsian alkaa ottamaan päähän.)

Näin ollen maakrapukaupoista ostettavaksi jää vielä holiton alkumalja, kahviavecit ja kuplavedet. Alkuvuoden häämessuilla vakuutuin Henkellin kuohuvista ja meidän porukoilla on kuuleman yksi ylimääräinen konjakkipullo. Sen kylkeen sitten joku helpommin lähestyttävä avec ja kuplavesitarjousten bongaus, niin homma alkaa olla kasassa.

Kaikki tämän tekstin kuvat by Valo Filmsin Asta. Minä tosin rajasin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti