Askartelupuolella olen saanut salatehtävät aika hyvään kuosiin. Tehtäviä on yhteensä arviolta seitsemisenkymmentä meidän noin 50 vieraalle. FB-ryhmissä joku juuri tätä asiaa pohti ja vastausten perusteella voipi olla, että nämä loppuu kesken, jos meidän vieraat oikein intoutuu. Katsotaan jos saisin vielä inspiraation keksiä vähän lisää. Myös istumajärjestys on askarreltu vanhaan ikkunaan. Ikkunatussilla raapustelu oli kivaa puuhaa! Keksimme myös luontevan paikan kehottaa vieraita koppaamaan tyynynsä kantoon, jotteivät ne jäisi tukkimaan meidän häkkivarastoa enää häiden jälkeen. Tuo sanamuoto on ehkä vähän turhan ilmelä, mutta parempaakaan ei runosuoni tähän hätään suoltanut. Tienvarsikyltithän on tunnetusti se miesten ainut kontribuutio hääjärjestelyihin, joten meilläkin tämä oli Henkan projekti. Ison Omenan laserleikkuri kävi tässä jonkinaikaa vajaateholla, mutta se onneksi korjattiin vikkelästi ja saimme kuin saimmekin leikattua tienvarsikyltit muotoonsa. Häpeilemättä totean, että tuli parhaat mitä olen nähnyt.
Juomapuolella risteilylillumiset on lilluttu ja nyt meidän sauna on täynnä kaljaa (saunakaljaa höhö). Joillain leveästi elävillähän on se oma häähuone, mutta meidän kaksiossa on vähän paha arpoa kumman tilan luovuttaa juhlaromppeelle, joten nyt ei sitten saunota (kotona) ennen bileitä. Myös kahviavecit ja holittomat skumpat ovat plakkarissa. Vanhemmilta löytyi kaapissa avaamattomana jo kymmenisen vuotta kolissut konjakki ja toiseksi vaihtoehdoksi päätin hetken mielijohteesta ufo-pullot. Ettei juhla lipsahda liian tyylikkääksi. Pahoittelut kaikille vieraslistan Baileysin ystäville, mutta minä en kuulu teihin. Ja Henkalle oli ihan sama. Holittomaksi alkumaljaksi halusin Henkelliä, mutta Ompun Alko tarjosi vain roséta. Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen, vaan Alkon click-and-collect -tyylisen nettipalvelun kautta sain tilattua kaksi pulloa sitä perusversiota kuskattavaksi lähiliikkeeseen. Myös lapsivieraan juomapuoli on hoidossa, kun nappasin kauppareissulla koriin valikoiman pillimehuja.
Iskä jutteli tutulle metsänomistajalle meidän koivunlehtitarpeista ja saatiin lupa käydä keräämässä oksat muutenkin harvennusuhan alla olevalta läntiltä. Jes! Nappasin porukoilta lainaan myös sopivan korin lehtiä varten ja samaan syssyyn muutaman isomman lasimaljakon sekä -purnukan. Edellisviikonloppuna myös koeponnistimme kaksi puutarhakatosta ja totesimme ne toimiviksi. Tosin vihkikatos ei ole valkoinen, kuten kuva antaa ymmärtää, vaan vaalea beessi. Toivotaan, ettei sitä tarvita.
To do -lista alkaa näyttää jo sen verran hyvältä, että olen varmasti unohtanut jotain tähdellistä.
