Hääkengät olosuhteiden pakosta

Mun mekko tylpisti hääkenkähaaveet.

Haluaisin ehdottomasti kulkea hääpäivänäni koroissa. Ne ovat lättänäkenkiä juhlavammat ja niistä löytyy loputtomasti upeita vaihtoehtoja. Lisäryhti ja ekstrasentit eivät myöskään olisi haitaksi. Häät olisivat loistava tilaisuus investoida kauniisiin ja laadukkaisiin juhlakenkiin, jotka voisivat jatkaa haltioituneiden ihastelujen keräämistä myös erinäisissä tulevaisuuden pippaloissa.

Mutta sitten ostin käytetyn hääpuvun, jonka pituus on sukkasiltaan just eikä melkein. Ilman pidennysvaraa.

Perustelin kaksien Parikoiden ostoa Sample Salesta aikanaan sillä, että valkoisia voi sitten käyttää myös hääkenkinä...

 
Jos ollaan ihan rehellisiä, niin korkokengät eivät olisi varsinaisesti olleet rationaalisin mahdollinen valinta myöskään meidän juhlapaikan nurmikolle tai mukulakivilattialle puhumattakaan kiipeämisestä kallioiselle vihkipaikalle. Nämä käytännönhaasteet olisin häähattarassani kuitenkin luultavasti sivuuttanut, mutta mekosta ei nyt pääse yli eikä ympäri. Oli tyytyminen mataliin kenkiin.

Suhtaudun aika liberaalisti kaikkiin pukeutumissääntöihin, mutta luin joskus häälehdestä, että koristeellisen helman (kuten omani) kanssa kannattaa suosia simppeleitä kenkiä kun taas yksinkertaisella laahuksella voivat jalkineet olla näyttävän krumeluuringit. Kuulosti fiksulta. Tämän lisäksi piti ottaa huomioon pukuni shampanjan sävyinen aluskangas. Valkoiset kengät eivät käy, koska niiden kanssa puku näyttäisi likaiselta. Myöskään kirkkaan värit (punaiset, siniset ja niin edelleen) eivät passaa, vaikka muuten olisin sellaisten kannalla. Palettiin jäivät oikeastaan vain metallinsävyt, nude sekä vaalea roosa, sillä mustia popoja en häihin kelpuuttanut. Jotteivät rajoitukset jäisi liian höveleksi, halusin ballerinoihin vielä terävät kärjet tuomaan juhlavuutta.


Näillä reunaehdoilla valikoimaa ei voi kehua runsaaksi, minkä lisäksi joko jalkani ovat kutistuneet tai juhlavien ballerinojen mitoitus on universaalisti päätetty poikkeuttaa kaikista muista jalkinetyypeistä. Tahtoo sanoa siis, että sovittamani koot tippuivat järjestäen jalasta eikä pienempää ollut saatavilla. Tämä tauti vaivasi muun muuassa sekä näitä hile- että mokkatossuja. Ruusukultaisetrusetit olivat jo päätymässä hääkengiksi, kunnes korjausompelusovituksessa totesin niiden lopulta riitelevän karmaisevasti mekkoni kanssa.

Mekon sovitus toi kuitenkin jonkin sortin valaistumisen. Puku todellakin vaatii hyvin simppelit kengät, jotka maastoutuvat nöyrästi helman laskoksiin. Niinpä palasin kolkuttelemaan Espan Höglin ovea ja hakemaan matkaani jo aiemmin sovittamani hyvin klassiset kiiltonahkanudet ballerinat. Kengät ovat omaan makuuni vähän tylsät ja jopa aavistuksen tätimäiset, mutta näillä mennään. Sopivat-kaiken-kanssa -tyylisinä niiden juhlien jälkeinen käyttöaste tulee luultavasti ainakin olemaan kimalluspiikkareita korkeampi.