Naimisiinmentäessä kisu pitää kuitenkin nostaa pöydälle. Mun pakanuuteni tähden vihkiminen tapahtuu luonnollisesti lyhyen ytimekkäällä maistraattikaavalla. Tämän lisäksi olisi niin halutessaan mahdollisuus järjestää kirkollinen siunas ja siinä sivussa kaikki se, mitä “oikeisiin häihin kuuluu”.
Mä en kuitenkaan halua. Musta olisi äärimmäisen kiusallista kuunnella puheita, joita en itse allekirjoita ja jotka on ristiriidassa oman ajatusmaailmani kanssa. Mulla olisi tunne, että siinä laitetaan sanoja mun suuhun. Lisäksi iso osa vieraista tietää mitä mä koko touhusta ajattelen eikä tunnelma siten ehkä olisi se toivottava. Voisihan sitä tietysti yrittää keskittyä johonkin muuhun ja antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Fiilis olisi kuitenkin vähän sama, kun joku rupeaisi sukulaisten kahvipöydässä paasaamaan homojen rappiosta, valkoisten ylivertaisuudesta tai ilmastohumpuukista. Yritäpä siinä olla välittämättä.
Lisäksi tällä ajatusmaailmalla siunauksessa käynti olisi mun mielestä epäkunnioittavaa toimituksen suorittavaa pappia kohtaan. Ymmärränkin hyvin niiden närkästyksen, jotka kritisoivat pelkän seremonian perässä kirkossa vihkiytyjiä. Kun halutaan se kaunis rakennus ja spektaakkelimainen kirkosta poistuminen, mutta “voisko kaikki jumalajutut jättää pois?” En nyt kuitenkaan lähde puolestaloukkaantumaan, vaikka mulla periaatteellinen mielipide tästä onkin.
Lentävälle spagettihirviölle kiitos siitä, että mulla on puolisko, joka ymmärtää mun tuntemukset kirkon sisällyttämisestä meidän häihin, vaikkei itse täysin samoin ajattelisikaan. Naimisiinmeno on meille kummallekin yhtä aito ja suuren luokan juttu, vaikka se tapahtuu ilman holvikaaria ja kattomaalauksia. Ja onneksi vain sillä on merkitystä.
En halua spämmiä kovin vanhoihin teksteihin kommentteja, mutta tähän oli ihan pakko vastata, nimittäin melkein koko kirjoitus on kuin suoraan mun kynästä! Meille ei myöskään tule kirkkohäitä vaan siviilivihkiminen. Itse en koe olevani täysin ateisti vaan pikemminkin agnostikko, mutta ajattelen ihan tismalleen samalla lailla kirkkovihkimisestä - tuntuisi epäkunnioittavalta pitää kirkkohäät, jos kirkkoon kuuluvan kaavan sanojen takana ei voi seistä. Onhan kirkot ihania, mutta en voisi mitenkään perustella itselleni siellä vihkiytymistä vain ulkoisten tekijöiden vuoksi. Haluan, että meidän vihkitilaisuudessa ihan jokainen sana sopii meihin ja on meitä varten, mikä kirkollisessa kaavassa ei olisi mahdollista. Onneksi sulhasella on samanlainen katsomus. Tosi mahtavaa, että teillä ei ole tullut aiheesta ongelmaa erilaisten näkemysten takia!
VastaaPoistaKommentteja on aina kiva lukea eikä tosiaan haittaa palata johonkin vanhempaakin rustaukseen! Täytyy myöntää, että vähän jännitti, kun ensimmäisen kerran Henkan kanssa tästä puhuttiin, mutta onneksi pakanaratkaisu sopi tuollekin ihan hyvin. Ja siviilivihkiminen on myös aika vapaasti muokattavissa omannäköiseksi siinä missä kirkkokaavaa ei juurikaan muutella.
Poista