Mä olen ollut itse kerran kaasona. Tämä tapahtui niinkin kauan sitten kaukaisessa galaksissa kuin viime kesänä, ja ensi heinäkuussa Ensu-ystäväni sitten palauttaa palveluksen. Yleensä internetin palstoille päätyvät tarinat ovat pikemminkin kaasokoettelemuksia, mutta joudun tässä kohden tuottamaan viihteellisen pettymyksen ja kuvaamaan omaa kokemustani varsin ihanaksi. Tämä teksti otti ja venyi ihan itsestään, joten halkaisin sen lopulta brutaalilla Ctrl+X:llä kahtia. Part 1 käsittelee siis polttareita ja part 2 vähän myöhemmin itse häitä kaason vinkkelistä.
Meitä oli neljä kaasoa: itseni ja Ansun lisäksi Ensun sisko ja kolmas ystävä. Oltiin toki kaikki eriasteisesti tuttuja jo ennen kaasohommia, mutta ei mitenkään erityisesti oltu pyöritty yhdessä (paitsi minä ja Ansu viimeiset 17 vuotta). Tästä huolimatta ja vaikka itse sanonkin, oltiin kyllä huippukaasotiimi!
Naisten polttareista saa aina kuulla naljailua, että mikään ei onnistu, kun riidellään budjetista, lasketaan senttejä, ilkeillään selän takana ja luistetaan vastuusta. Mutta ehkä Ensu on vain niin huipputyyppi, että kaikki sen kaverit on yhtälailla ihania, sillä meillä homma meni aikalailla päinvastoin. Mulle on pariin otteeseen ihmetelty miten moiset (naisten) polttarit oli mahdolliset ja myönnettäköön, että päiviteltiin kyllä kaasoporukallakin kuinka kaikki meni vähän liian helposti.
Tarkat detaljit jääköön yksin polttariseurueen kovalevyille, mutta joitain yleishyödyllisiä vinkkejä ajattelin tähän murustella:
Tarraa tilaisuuteen!
Ensun polttarit pidettiin Torreblancassa Espanjassa. Vähän suuruudenhullu suunnitelma lähti siitä, että polttareiden vieraslistalta kaksi asui tuolloin Espanjassa ja tiedettiin, että Ensu oli yhdessä kolmannen polttarijäsenen kanssa suunnitellut jo valmiiksi lentävänsä alkukesästä pidennetyksi viikonlopuksi moikkaamaan näitä ystäviä. Mikä loistotilaisuus! Niinpä esitettiin polttariseurueelle konsepti tämän reissun kidnappaamisesta omiin tarkoituksiimme ja vastaanotto oli riemukas! Kuumana käyneen WhatsApp-juonittelun seurauksena Ensu varasi yhden ystävänsä kanssa lennot Espanja-kavereidensa luo tietämättä, että vuorokautta aikaisemmin samalla lennolla Malagaan laskeutuivat kaasot.
Lähdettiin polttarisuunnitteluun sellaisella filosofialla, että hoidetaan päävastuu suunnittelusta/hankinnoista/askarteluista pelkällä kaasoporukalla. Liian monta kokkia jne... Pidettiin kuitenkin tärkeänä infota sopan sisällöstä ahkerasti myös muita, jotta kaikilla olisi (toivon mukaan) jokin käry siitä, mitä tuleman pitää. Hyödynnettiin kyllä myös joissain käytännön asioissa meidän paikallisagentteja. Suunnittelun pyhä kolminaisuus: vetovastuu, tiedotus, delegointi.
Know your bride
Tehdään polttarit sille morsiamelle. Ei esimerkiksi sellaisia polttareita, jotka itse haluttaisiin (vaikka se sopivissa määrin voikin olla ihan hyvä luotilanka). Ei haluttu pistää Ensua kikkelipuvussa kauppaamaan kananmunia, koska omissa polttareissa pitää olla oikeasti kivaa. Toisaalta ei meidän morsian mikään seinäruusunenkaan ole, joten pidettiin huoli, että ainakin baarissa erotuttiin. ;)
Twistiä tietovisaan
Suurimman etukäteisvalmistelun vaatinut ohjelmanumero oli meillä tietovisa. Juurikin se puhki hinkutettu polttarivisailu sulhasesta. Me toteutettiin tämä osana aamupäivän patikointia, jonka aikana pysähdeltiin piinaamaan sankaria kysymyskuori kerrallaan. “Oikeat” vastaukset oli käyty haastattelemassa tulevalta aviomieheltä ennen reissua ja näin ollen tuomio tuli aina sulhasen suusta videomuodossa tabletilta. Kysymysten keksiminenkään ei ollut ihan helppoa, kun haluttiin jotain lempiväriä persoonallisempaa. Mutta ihan mukavasti onnistuttiin ja yleisenä tiedotteena jaettakoon, että Ensun mies omisti haastatteluhetkellä 42 (!) kauluspaitaa. Kuorissa oli myös kuvahaasteita, kuten oman miehen säären tunnistus. Pitäisiköhän olla huolissaan, kun bonarina Ensu tunnisti myös Henkan säären...
Etsy vs. DIY
Bride to be -krääsää on Etsyt ja Ebayt täynnä eikä mekään nyt ihan ilman oltu. Joku raja niissäkin kuitenkin. Ja DIY-hengessä tulee aarteita! Me tehtiin muun muassa lakana lentokenttävastaanottoa varten ja peppuhuntu bikineihin. Jälkimmäiseen konseptiin tutustuttiin Etsyssä (ks. booty veil), mutta 50 € tilauksen sijaan väkerrettiin sellainen itse parin euron tyllistä. Kuvamateriaali tästä asusteesta on hieman arkaluontoista, joten joudutte uskomaan kun sanon, että upea oli!
Taltiointi!
Viimeisenä ja vähiten vähäisenä polttareiden ikuistaminen! Mulla oli menossa mukana Henkan vanha GoPro, jolla täysin nollakokemuksella taltion polttarit videomuodossa. Jälleen samalla ammattitaidottomuudella editoin nuo pätkät polttarivideoksi, jonka Ensu sai häälahjaksi. Tämän lisäksi ahkeroitiin kaasotiimillä vielä polttareiden kuvakirja, joka rohkeasti laitettiin esille myös häihin. Valmiskirjaratkaisun sijaan tilattiin kuvista vain paperiversiot, jotka omin pikkukätösin liimattiin kirjaan ja tussattiin sateenkaaren väreillä tarinat ja koristelut perään. Hieno tuli.
 |
| Tämän julkaisun kuvacreditit on omistettu koko polttariseurueelle. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti